Läpi vuoren

Nykytalouden valossa kreikkalaisesta voi sanoa mitä tahansa ja on sanottukin. Entisaikojen kreikkalainen taisikin olla toista maata. Taltta-lapio –menetelmällä antiikin ajan helleeni porasi reilun kilometrin pituisen tunnelin vuoren seinään aloittaen hurjan urakan yhtä aikaa molemmista päistä. Useiden vuosien uurastuksen jälkeen kaivuporukat kohtasivat vuorenuumenissa. Vastaavaan temppuun vanhoina aikoina ei ole pystynyt kuin Israelin raamatullinen kansa tekemällä ns. Hezekielin tunnelin Jerusalemissa.

Länsimetron rakentaja hujauttaa taivaantuuliin puoli miljoonaa tonnia kallioperäistä ainetta muutamassa hetkessä. Yhden 16 metrin räjäytysreiän poraamiseen sillä menee aikaa vajaa puoli tuntia. Hommaan tarvitaan 500 reikää ja 165 tonnia räjäytysainetta. Tässä valossa tarkasteltuna ns. Eufalinoksen tunnelin seinien parin tuuman mittaiset vuolujäljet herättävät kunnioitusta. Mitkä mahtoivat olla muinaisen talttamiehen aatokset kallion sisässä pimeässä, pölyisessä ja kuumassa kolossaan.

Samoksen saaren Pythagorionin kylässä sijaitseva Eufalinoksen maanalainen tunneli rakennettiin juoksuttamaan vettä sieltä missä sitä oli sinne missä sitä ei ollut. Nykyisen pittoreskin pikku kyläsen paikalla oli muinaisen Samoksen merivallan pääkaupunki. Kaupungissa oli sellainen heikkous että sieltä puuttui riittävä juomavesi kaupungin asukkaille. Samoksen hallitsija Polykrates (kuoli 522 ekr) oli toimen mies. Hän rakennutti Eufalinos-nimisen arkkitehdin avulla Eufalinoksen nimeä kantavan tunnelin vesijohtoa varten. Varsinaisen vesijohdon yläpuolella kolme metriä ylempänä oli miehistön liikkumisen mahdollistava sotastrateginen leveämpi tunneli.

Polykrates paransi myös Samoksen kaupungin puolustusta rakennuttamalla kaupungille muurit. Hän rakennutti myös suuren Heran temppelin. Polykrateen rakennustöitä arvostettiin suuresti, ja Aristoteles vertasi niitä Egyptin pyramideihin.