19. marras, 2015

Riidan aihe

Islaminuskoisten eripura koitunee suurmoskeijan saamisen esteeksi Helsingissä. Näkemykset poikkeavat niin paljon toisistaan, että Helsingin Sanomat (31.7.15) ei saanut edes shiiayhteisön kulttuurisihteeriä ja sunnipuheenjohtajaa samaan lehtikuvaan. Herrat piti valokuvata erikseen.

Suunnitelmasta vastaava ja kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokusta edustava Ilari Rantakari on ilmoittanut päärahoittajaksi Bahrainin kuningashuoneen. Valtaosa muslimijohtajista vierastaa tätä Persianlahden minivaltiota rahan järjestäjänä. Mm. suurin muslimitoimija Suomen islamilainen neuvosto ei ole ollut valmistelutehtävissä mukana vaan sitä on ajanut Fokuksen lisäksi Suomen muslimiliitto ja Suomen musliminaiset.  Suomen islamilaisen neuvoston jäsenjärjestössä Somaliliitossa ei hanketta tunneta lainkaan. Suurmoskeijan rakentamissuunnitelmat tuntuvat olevankin harvojen käsissä. Se rassaa rannalle jääviä.

Oman kortensa epäilijöiden riveihin on kantanut iranilaistaustainen konfliktitutkija Alan Salehzadeh (Helsingin Uutiset 18.11.15). Hänen mielestään islaminusko on hajaantunut niin useisiin erilaisiin suuntauksiin että yksi suurmoskeija ei voisi millään palvella kaikkia muslimeja. Islamin erilaiset tulkinnat eivät siis mahtuisi saman kupolin alle.

Suurmoskeijaa on perusteltu muslimien integroitumisella yhteiskuntaan ja täten radikalisoitumisen ehkäisemisellä. Salehzadeh on päinvastaista mieltä: ”Siellä missä opetetaan vähiten islamia, on myös vähiten jihadisteja.” Hänen mukaansa moskeijassa opetettaisiin islamin oppeja, jotka ovat ristiriidassa demokratian periaatteiden kanssa. Väkivallantekojen uhkaa Suomessa Salehzadeh torjuisi islamisoitumisen estämisellä ja tarkalla syynillä rajalla. Myöskään suomalaisten ei kannattaisi lähettää sotilaita maihin, joissa on islamisteja.