Vaisua

Jo viidennen kerran peräjälkeen lännen miehet löivät idän pelaajat pesäpallon itä-länsi-turnauksessa. Aurinko helli neljä ja puolituhatpäistä yleisöä Hyvinkäällä viikonloppuna. Tunnelma oli muikean mukava niin kuin ainakin kotikutoisen äärellä. Mutta oliko samalla vähän tylsää..?

Huippupesis sarjatasolla on nykyään tosi kovaa ja nopeaa pallon liikuttelua. Ero superpesiksen ja itä-länsi-pelailun välillä on silmiinpistävä. Onko niin että pelaajat ovat velvollisuudesta ja osalleen langenneesta huomionosoituksesta kiitollisena mukana itä-länsi-kohtaamisissa? Homma ei oikein jaksa muuten kiinnostaa. Ollaan nyt ja pelataan kun on kerran joukkueeseen valittu!

Pelaajat eivät ole pelanneet aikaisemmin joukkueena yhdessä mikä näkyy ns. kaarityöskentelyssä. Lyöjän tuskaa lisää se, että kolmosraja on käytännössä tukittu läpilyönneiltä tilapäisillä lisäkatsomoilla. Tilanteita saati juoksuja ei tahdo syntyä. Auttaisikohan asiaa jonkun ehdottama yhden ulkokenttäpelaajan vähentäminen? Josko siinä syntyisi paremmin pallon mentävää reikää?

Albumi